Hyvin huono - huono hyvin

Vaikka kuinka koitan olla jakamatta asioita hyviin ja huonoihin, näitä ominaisuuksia putkahtelee. Voisi melkein väittää, että tänään oli huono päivä: muhmuinen olo, joka antaa surhean tilan. Aikani mustan kappaleen säteilyä lontoonkielisestä kirjasta tankattuani päätän antautua, ja myötäytyä kuluttamaan huonon päivän oloa pois. Teen tämän Oravalta opitulla keinolla: Luen Gerrald Durrelin Eläimet ja muu kotiväkeni -kirjaa. Hyvä keino, ainakin tänään se toimi. Jonkin aikaa luettuani huomaan olevani jo tarpeeksi potra ottaakseni alustavasti selvää ryhmätyön aiheena olevasta spinratavuorovaikutuksesta

Hyväksi päivä muuttuu, tai ainakin hyvän ja huonon päivän käsitteet muhmuuntuvat sellaiseksi sekoitukseksi, joksi haluankin niiden tulevan. Surheuden jälkeen iloa ja tällaista oskillointia kai tämä on kuin sähkömagneettisten aaltojen liikettä kuvaava sinimuotoinen käyrä. Tai no ehkä parempi olisi pyrkiä taloustieteelliseen noususuhdanteiden maksimointiin ja laskusuhdanteiden minimointiin. Kunhan ilo ei ylikuumene. Tässä on kuitenkin taas tämä maksimaalisuus ja oikeat ja väärät vastaukset, joita ilman yritän formuloida olemista.

Tarkkailen, kuulostelen.